Millaisiin asioihin kiinnitän huomiota valmentaessani

Kirjoittelin aikaisemmin jo siitä konkreettisen ja selkeän tavoitteen asettamisen tärkeydestä, jotta meillä on kouluttaessa tai ratsastaessa/maasta käsin työskenneltäessä visio mitä kohti tähdätään. On tärkeää miettiä lopullinen tavoite mahdollisimman tarkoin, mutta sen jälkeen asia kannattaa pilkkoa mahdollisimman pieniksi kriteereiksi/osa- tavoitteiksi, jotta eteneminen on suunnitelmallista ja voidaan saada onnistumisia. Kirjoittelen nyt vähän tarkemmin mitä tämä voisi tarkoittaa ratsastusvalmennuksen näkökulmasta ja millaisiin asioihin itse kiinnitän ratsukoissa huomiota ja miten voin koulutuksen keinoin auttaa ratsukkoa eteenpäin 😊  

Lähtötilanteesta on aina hyvä tehdä muistiinpanoja tai vielä parempi- videoida, jolloin kehitystä on helpompi seurata. Videoilla tilanteeseen voi palata myös jälkikäteen ja esimerkiksi tehdä mielikuva- harjoittelua kuinka aikoo seuraavalla ratsastuskerralla toimia 🤗

Aloitan aina arvioimalla kuinka hevonen ylipäätään suhtautuu ihmiseen, millaisella mielialalla se tulee tarhasta ja lähtee töihin. Onko hevonen motivoitunut? Seuraavaksi seuraan kuinka hevonen suhtautuu varusteisiin, satulaan ja suitsiin. Jos jo näissä tilanteissa hevonen ilmentää vastustelua tai pientäkin jännittyneisyyttä - korostuu se entisestään myöhemmissä vaiheissa eli ratsailla. Siksi tarpeen mukaan tilannetta lähdetään purkamaan jo tässä vaiheessa, tällöin varsinaisten ratsastuksellisten haasteiden korjaaminen on ylipäätään mahdollista ja huomattavasti helpompaa, moni asia voi ratketa jo itsekseen sillä, että aiemmissa vaiheessa ilmenevää jännitykseen etsitään syy ja poistetaan se ja tarvittaessa uudelleenkoulutetaan asia hevoselle. Luonnollisesti hevosen terveydentila ja varusteiden sopivuus tulee tietysti ensimmäisenä tarkistaa.

Selkäännousutilanne kertoo hyvin paljon siitä, kuinka varsinainen ratsastus luultavasti tulee sujumaan. Tyypillisesti mikäli hevonen jännittyy selkään noususta ja ratsastajasta se yleensä vastustelee myös jotenkin ratsastaessa. Jälleen: hevosen terveys, varusteet, syy miksi hevonen ei halua ratsastajaa selkään. Hevoselle voidaan siedättää ja vastaehdollistaa uudelleen ratsastaja ja opettaa se esimerkiksi olemaan itse aktiivinen ja tulemaan hakemaan ratsastaja kyytiin jakkaralta, sen sijaan että ratsastaja pitää hevosta paikoillaan. Kuitenkin mikäli jokin itse ratsastuksessa on hevosesta epämielyttävää- ei pelkkä koulutus tässä vaiheessa auta kuin hetkellisesti. Siksi perimmäisen syyn esimerkiksi ratsastajan mahdollisesti käyttämien ristiriitaisten tai päällekkäin käytettövien apujen vaikutus selvitetään ja korjataan.

Ratsailla kiinnitän huomiota kuinka hevonen liikkuu, onko rento, aktiivinen, onko sillä puoli- eroja, vastusteleeko se jotenkin tai ilmeneekö kipu-ilmeitä tai rauhoittelevia eleitä. Kuinka hevonen reagoi tuntumaan ja erilaisiin ohja- ja pohje- apuihin eri askellajeissa. Onko hevosen suu/leuka rento, pystyykö se rentouttamaan niskansa ja asettuuko se oikein? Arvioin myös minkälaisessa tasapainossa se kulkee ja kuinka se pystyy kokoamaan itseään.

Ratsastajan osalta seuraan kuinka ratsastaja pystyy mukautumaan hevosen liikkeisiin ja harjoittelemme apujen oikea- aikaista käyttöä. Mikäli tuntuu, että hevonen ei reagoi oikein keveisiin apuihin -apujen voimistamisen sijaan uudelleenkoulutamme ne hevoselle ratsastajan kanssa tarkistan samalla, että reagoimattomuus ei johdu esimerkiksi ristiriitaisista tai päällekkäisistä avuista (kaasu ja jarru yhtä aikaa tms). Myös ratsastajan mieli ja tunnetila on asia jonka pyrin pitämään positiivisena; tunneilla on aikaa rauhassa miettiä ja harjoitella ja asioita pyritään harjoittelemaan yksi asia kerrallaan pieniin osiin pilkkomalla, niinkuin hevosenkin kanssa. Lisäksi harjoittelemme hevosen palkitsemista; vähintään negatiivisella vahvisteella tai ratsukon halutessa opettelemme kuinka positiivista vahvistetta voidaan käyttää tehokkaasti ja turvallisesti myös ratsain 😊

Ilo ja keveys tärkeimpinä tavoitteina!